Talvikuulumisia

Paljon on treenattu ja kiirettä pitänyt koko joukkueella, joten tänne kirjoittelu on nyt jäänyt vähän vähemmälle. Tässä nyt kuitenkin vähän infoa että mitä ollaan puuhailtu. :)

Marraskuussa 17 pv oli Raision Jumppareiden kauan odotettu juhlanäytös, jossa katsojat pääsivät aikakoneen matkaan monia hienoja esityksiä seuratessa. Meidän joukkueemme oli nykyaika ja tulevaisuus ohjelmissa, sekä yhteisessä lopputanssissa. Näytös meni aivan nappiin ja paljon kiitosta siitä on tullutkin :)
TÄSSÄ vielä linkki videoon näytöksestä, jos ei päässyt paikanpäälle katsomaan. ;)

Tulevaisuus 

Kiireinen nykyaika 

Kuvaajana näytöksessä toimi Peter Sebastian.

Näytöksen lisäksi ollaan koko syksy puuhailtu mahtavan ihanan jännittävän Ring-teemaisen kisaohjelman parissa! (Seven days....) :D
Svolin kisat oli lauantaina 8.12. Lietohallissa ja TUL:n kisat sunnuntaina 9.12. Caribiassa. Molempina päivinä oli todella kivaa ja suorituksetkin meni hyvin! Lauantaina siis oltiin sijalla 6 ja sunnuntaina voitettiin kultaa! JEEEE!! Joten vielä mun puolesta ISO KIITOS koko joukkueelle ja tietenkin ihanalle valmentajallemme Meijulle! <3

Melanie ja Meiju ;)

Svolin kisoista Liedosta

Melanie ja Amelie sunnuntaina Caribiassa (Amelie oli 3. karva ohjelmallaan, hyvä tytöt!)

Nyt on siis stressi ja ahkerointi vihdoin ohi, joten päästään viettämään rauhallista ja leppoisaa joululomaa! :) Tammikuussa taas jatketaan herjoittelua uudet kujeet mielessä. ;)
Joten rauhallista joulua ja räiskyvää uutta vuotta kaikille!!

-Suvi

P.S. Menkää heti katsomaan meidän sunnuntain suoritus youtubesta! TÄSTÄ LINKISTÄ

Stressin poistoon kiitos!

Kuten jo olen varmasti aiemmissa päivityksissä kertonut, seuramme Raision Jumpparit täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Näinkin iso ikä on seuralle jo hirmu pitkä saavutus, ja viime lauantain juhlanäytös todisti, että seurastamme totisesti löytyy taitoa yllin kyllin monesta eri lajista.
Juhlanäytöstä varten oli kuitenkin hirvittävä määrä hommaa! Olin änkenyt itseni näytöksen suunnittelu tiimiin, ja tytöillä oli kolme ohjelmaa opeteltavana pelkästään näytöstä varten. Jossain vaiheessa iski melkein pieni epätoivo ainakin minulle, että mitenköhän tästä selvitään.. Kaikki ohjelmamme olivat myös yhteisohjelmia seuran JV joukkueen EliKan kanssa. Kaikkien saaminen samaan saliin samaan aikaan oli ensinnäkin hirveän työlästä, ja opettaminen paikoittain hidasta, kun muutamassa ohjelmassa oli mukana lähemmäs 30 tyttöä. Viimeiset kasit yhteisiin ohjelmiin tehtiin 3 päivää ennen näytöstä, joten melko tiukille se aikataulu meni. MUTTA kannattihan nähdä vaivaa ja kasvattaa se stressisuoni ohimon viereen sykkimään! Mun ohjelmat oli aivan loistavia, ihanat tanssijani ja lainassa olleet voikkaajat.. voi vitsi miten ylpeä teistä olenkaan! En edes jaksa kirjoittaa kaikkia niitä superlatiiveja joita päässä pyörii. Olen vain hirmu kiitollinen siitä, että sain tehdä juuri ne ohjelmat juuri niiden tyttöjen kanssa, KIITOS! <3

Tämä viikko on kuitenkin osoittanut, että ilmeisesti minä en ollut ainut, joka on pienestä stressin poikasesta kärsinyt. ENSIMMÄISTÄ kertaa koko 5 vuotisen historiani aikana tässä seurassa, mun tunnilla on vuodatettu kyyneleitä! Ja saatiinhan tänään jo toinenkin puumerkki seinään. Eli alle viikon aikana on kahdesti tapahtunut jotain, mitä ei ole viiteen vuoteen kertaakaan tapahtunut o_O
Tämä takia rupesinkin miettimään, mistä tämä nyt oikeasti johtuu? Onko mun tytöillä vaan ollut liikaa stressiä näytöksen takia, lähestyykö kisat liian nopeasti vai ei vain luoteta omiin kykyihin ja taitoihin? Vai mistä nyt tuulee?
Palopuhe pidettiin jo viime sunnuntaina, joten tyttäreni varmasti tietävät miten asian laita on. Mutta silti, valmentajan musta tuntuu kurjalta, kun nään mun pieniä "lapsia" surullisena. Ja siksi päätinkin tänään tämän kirjoittaa tänne, ja muistuttaa vielä muutamasta asiasta.
Mulla on maailman paras joukkue, josta mä olen aivan äärettömän ylpeä. On aivan järjettömän mahtavaa, miten samana joukkueen kokoonpano on pysynyt vuodesta 2008 asti, jotain siis on tehty oikein! Ja ne uudet ihanat ihmiset, jotka matkan varrella ovat matkaan mukaan tulleet, olette te myös korvaamattomia. Tanssijani eivät välttämättä ole prikulleen samanlaisia, mutta siinä juuri on mun mielestä aina piilenyt meidän joukkueen voima! Jokaisella tanssijalla on omat vahvuutensa, ja se on aina vienyt meitä eteenpäin. Mun tytöt oppivat toisiltaan asioita paljon enemmän kuin tietävätkään, ja se on rikkaus.
Miksi kaikkien pitäisi olla valettu samasta muotista? En ole ikinä itse tanssinut sellaisessa joukkueessa, enkä ole ikinä halunnut itsellenikään sellaista joukkuetta. Arvostakaa tytöt omia lahjojanne, jokainen teistä on ainutlaatuinen ja korvaamaton. Joukkue tarvitsee teidän kaikkien omia erityiskykyjä ja lahjoja, olkaa niistä ylpeitä ja antakaa itsellenne myös anteeksi virheenne. Kukaan ei ole KOSKAAN täydellinen, ja kaikkea ei vain voi osata heti.

Toivottavasti kaikki tyttäreni nyt tästä lähin tiedätte, että minä valmentajana ainakin arvostan jokaista teistä todella paljon, ja on upeaa katsoa niitä onnistumisen hetkiä joita koette. Esim. tänään sen sadannen kerran kun käytiin viime kerralla opittu yksi pikkuruinen kasi :)
On ihanaa jakaa teidän kanssa ilot ja surut, onnistumiset ja epäonnistumiset, voitot ja häviöt. Olen ylpeä, kun saan olla teidän valmentaja.

Noin. Tämän halusin kertoa. Summa summarum: MULLA ON MAAILMAN PARAS JOUKKUE JA MÄ NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN KOVASTI TYKKÄÄN MUN TYTTÄRISTÄ <3


PS. Kisaohjelma on ihan viittä vaille valmis! Vapiskaa kilpasiskot!

Treeniputki

Huh miten pitkä aika taas viime päivityksestä onkaan.. Kyllä tämä blogin kirjoittaminen taitaa jäädä valmentajan harteille, vaikka kuinka yrittäisi toisin :D

No, pikaisia kuulumisia kuitenkin tässä ajattelin kertoa. Joukkueella on siis hirvittävä treeniputki menossa. Ylimääräisiä treenejä ei siis ole sen enempää kuin normaalistikaan, joten ehkä paremminkin voisi puhua ohjelmaputkesta.. Muutaman viikon ajan on ollut työstössä yhteensä viisi eri ohjelmaa samaan aikaan. Onneksi kahdesta päästiin hetkeksi ainkin lomalle, joten voidaan ottaa uudet heti tilalle! :) Kaksi kokonaan uutta ohjelmaa pitäisi vielä opetella seuran juhlanäytöstä varten, taitaapi tulla hippasen kiire, kun näytös on tuossa 17.11. :D

Tämän  viikon sunnuntaina pidetään joukkueen kanssa normaalia pidempi treenipäivä, toivottavasti saataisiin kisaohjelma edes raameiltaan valmiiksi. Nyt on sarjoja vähän siellä sun täällä, ja tytöt vaan juoksevat paikoista toisiin, kun mitään kunnon siirtymisiä ei ole tehty..
Sunnuntaina ajattelin myös vähän hemmotella tyttöjä pienen suklaakakun kera! Palkkioksi hyvistä treeneistä ja periksiantamattomuudesta (oikeasti Suvilla oli torstaina synttäri, joten nämä ovat vaan pieniä "tekosyitä" kakulle :P Vaikkakin "tekosyyt" pitävät varsin hyvin paikkaansa, mulla ON huippujoukkue :)) .


Eipä mulla muuta kerrottavaa taida olla.. Kaikki ollaan vielä elossa ja menossa kovasti mukana, mutta kovin kiireellisiä naisenalkuja näyttää joukkue tällä hetkellä olevan pullollaan.. No, muutaman viikon päästä laantuu tämäkin putki, jonka jälkeen keskitytään pelkästään kisaohjelmaan. :)


- M -

Syyskautta

Syyskausi on alkanut hyvällä vauhdilla, paljon on ohjelmia työn alla, välillä tuntuu olevan vähän liikaakin..
Kesätreenit menivät joukkueen osalta vähän niin ja näin, en päässyt treeneihin niin usein kuin olisin halunnut ja tarvinnut, mutta onneksi tytöt ovat jo sen verran vanhoja että pystyvät jo pikku hiljaa itsenäiseen toimintaan :)

Kevätkauden viralliset päättäjäiset ja samalla syyskauden epäviralliset alkajaiset pidettiin Ronjan mökillä joukkueen kesken. Jokainen tyttö toi jos jonkinmoista herkkua, joten ruokapöytä notkui taas tuhottomasta määrästä mättöä..
Tilat mökillä oli USKOMATTOMAT, aivan hirvittävän upeat, siellä olisi voinut viettää useammankin päivän tyttöjen kesken :) Harmi vaan, että koulut kutsuivat kaikkia heti seuraavana päivänä :/
Samalla kun saunat lämpenivät, iskettiin herkkupöydän kimppuun! Ronjan äiti teki huippu hyviä purilaisia, jotka täyttivät kyllä vatsan reunojaan myöden ähkyyn. Ähkystä huolimatta piti sitä tottakai vielä vähän syödä kakkua, sipsejä, karkkeja ja keksejä..
Suoraan ruokapöydästä olikin sitten hyvä kieriä saunaan ja upota kiven lailla järven pohjaan rapujen sekaan.. Tytöt sulattelivat vähän ylimääräisiä kaloreita vesitrampalla pomppiessa. Osalla tytöistä näytti olevan pieni vesikammo, kun pulahtaminen järveen kesti niin tuhottoman kauan :D Toiset olivat polskutelleet jo varttitunnin verran, kun arkajalat vielä pähkäilivät, uskaltautuvatko veteen ollenkaan :D
Hulppean savusaunan lisäki saimme nauttia paljusta :) Muisteltiin yhteisiä, hauskoja tapahtumia ja Suvi kertoi tapansa mukaan jotain kammottavia kauhutarinoita, joita "jännitettiin" sitten koko loppu ilta :P Ahhahaha, ja muistinpa hassun jutun: Roosan pikkuvarvas lähti pois paikoiltaan kesken kumivenematkan, miten se on edes mahdollista, jos istuu paikoillaan ja soutaa?? :D
Osa tytöistä joutui lähtemään aiemmin kuin muut, harmillista :/ No, jäljelle jääneet tytöt lähtivät minun yllyttämänä pomppimaan normaalille trampalle, ja saatiin samalta reissulta pari hassua valokuvaa :P

Vähän tasapainotreeniä vesitrampalla!

Ei ole niin helppo homma pysyä kyydissä :P

Joukkueen ninjat !!

(lue urpot :D)

Mökkeilyn jälkeen ollaan ruvettu treenailemaan syyslukkarin mukaisesti. Tällä kaudella joukkueella on treenit keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Tänään juuri tuli päätös vielä yhdestä lisätreenistä, joka pistää tyttöjen lihakset koville, NAM! :)
Seuramme täyttää tänä vuonna 25 vuotta, juhlanäytös on lauantaina 17.11. ja monta ohjelmaa pitäisi saada sinne valmiiksi, kisaohjelman lisäksi tietenkin! Joten nyt vähän jänskättää, mitenkä mahtaa käydä. Yksi ohjelma on vielä kokonaan aloittamatta o_O Kiirettä siis pukkaa syyskaudella, mutta eiköhän siitä kunnialla selvitä.
Uusien treenijärjestelyiden lisäksi, joukkueessa on jotain muutakin uutta :) Saimme "uuden" tanssijan riveihimme, tervetuloa ST jälleen kerran! :) Nyt joukkue on siis 10 hengen poppoo, tästä on hyvä jatkaa!

Treeni-iloa kaikille murusilleni! Ja ihanaista syksyä kaikille lukijoille! :)

-M-

Festival Del Sole ja Italia



Hei c'mon miksei kukaan oo kirjottanut tänne..... Italian matkasta on siis ehtinyt vierähtämään jo melkein 2 kuukautta eikä kukaan rakkaista tovereistani ole jaksanut raahautua kirjottamaan siitä ni mä sitten kirjotan.
           Elikkäs 1.heinäkuuta lähettiin joukkueen ja kahden äidin voimin Italiaa kohti. Lento meni nopeasti ja yhtäkkiä tajusi ettei ollutkaan enää kylmässä suomen kesässä vaan Italiassa kuumassa 50asteisessa bussissa, jossa ei tuuletus toiminut, matkalla kohti hotellia. Hotellille päästiin, mutta hetki aulassa jouduttiin odottelemaan huoneiden valmistumista. Lopult päästiin huoneeseen ja saman tien laitettiin tuulettimet hurraamaan. Kaikki oli tosi nälkäsiä joten päätettiin lähtee tsekkailee paikkoja ja syömään.    
           Toisena päivänä lähettiin Aurinkomatkojen järjestämälle reissulle San Marinoon. Eka kierreltiin oppaan perässä ja kuunneltiin juttuja San Marinosta. Lopulta päätettiin mennä käymään yhdessä kolmesta linnasta. Korkealta linnasta oli ihanat maisemat (ihanku suoraan jostain sarjasta jota kuvataan Italiasta). Illalla mentiin festivaaleille kattomaan muiden maiden esityksiä.
           Kolmantena päivänä meillä olikin itellämme esiintyminen ja menimme aamulla kenraaliharjoituksiin. Lava oli ihan tulikuuma, koska aurinko oli siihen koko aamun porottanut, joten ei niistä haroituksista oikeen muuta tullut, kuin reijjät sukkiin ja kamala polte jalkoihin. Harjoitusten jälkeen lähdettiin käymään rannalla. Illalla esitys meni ihan hyvin.
           Neljäntenä päivänä olikin sitten ohjelmassa vesipuisto. Sää oli juuri mahtava ja jonot eivät olleet liian pitkiä. Päivä oli ihan täydellinen, jos ei kaikkien punoittavaa ihoa lasketa. ;)
           Viidentenä päivänä meillä oli vuorossa toinen esiintyminen. Lava oli suojattu, joten harjoituksetkin menivät vähän paremmin. Harjoitusten ja esiintymisen välissä päädyimme taas rannalle. Ja mentiin semmoseen veneen perässä vedettävään banana boattiin. Päädyttiin myös pienelle risteilylle purjeveneellä. Mentiin sillä ihan upeaan paikkaan ja saatiin hyppiä veneestä. Illan esitystä oli monta ihmistä kattomassa, mutta onneks meni hyvin.
           Kuudentena, eli toisteksviimisenä päivänä me lähettiin huvipuistoon !!!! Jeiiiii :D Lähettiin sinne aikasin ja vahingossa myöhästyttiin bussista, joka meni rautatieasemalle, joten jouduttiin juoksemaan sinne, että ehittäis junaan. Onneks kaikki ehti junaan ja päästiin ilosesti jatkaa huvipuistopäivää. Huvipuisto oli kiva, mutta jossain vaiheessa päivää alkoi satamaan ihan kauheesti ja kaikki laitteet suljettiin. Jouduttiin oottamaan joku puoltuntii - tunti semmosen katoksen alla et sade hiljenis. Onneks odottaminen suju nopeemmin, koska laulettiin kaikkii kivoi laului. ;);););) Onneks lopulta sade laantus ja päästiin taas kaikkiin laitteisiin. Illalla oli festivaalien loppunäytös mitä jäätiin kattomaan. Osa lähti jo hotellille, koska kaikki vaatteet oli ihan märkiä päivän sateesta. Illalla mentiin euroopan suurimpaan yökerhoon Baia Imperialeen ! Musiikki soi kovaa ja kaikki tanssi, semmosta meininkiä ei Suomest paljoo löydykkää... Ihania ja ei ehkä niin ihania muistoja sieltä jäi! Lähdettiin sieltä sitten joskus viiden aikaan yöllä ja päätettiin kävellä hotellille.... Kävely kesti kauan! Oltiin hotellilla ehkä joskus kuuden aikaan... Mä kannatin taksia, mutta ei mun ehdotuksii kuunneltu! :D Mutta olihan se kiva sentään pari tuntia nukkua.
           Seittemäntenä, eli viimisenä päivänä oli herätys aikasin huolimatta illan biletyksestä. Aika kuolleilta taidettiin kyllä kaikki näyttää aamupalalla... Mutta ei se mitään suunnaksi otettiin kauppakeskus pienen bussimatkan päästä Cattolicasta. Siellä aikamme shoppailtua lehättiin hotellia päin ja päätettiin mennä viimistä kertaa rannalle. Rannalla tehtiin Meijun ja Suvin kanssa hieno hiekkalinna, joka romahti lopulta :(:( Sen jälkeen haudattiin Suvi hiekkaan ;) Päätettiin sitten viellä päätteeksi vuokrata kaksi polkuvenettä liukumäkineen ja lähteä vähän kauemmas rannasta. Hauskaa oli! Viellä veneilyn jälkeen oli pakko päästä banana boattiin uudelleen kun se niin hauskaa oli ollut. Tällä kertaa ei tiputtu niin monta kertaa, koska osattiin jo taktiikka millä pysyä kyydissä ;) Hauskaa se silti oli. Illalla mentiin junalla jonnekkin vuorelle, josta näkys ihanasti koko rannikko. Syötiin tosi hyvässä ravintolassa. Sen jälkee mentii vaa hotellille pakkailee ja nukkuu. Yöllä lähti lento takas Suomeen... :/
          Täs sit viel koko joukkueen matkan saldo:

• Vesipullot 100000
• Vuodatettu hiki 300 l 
• Syödyt pizzat 10
• Hyvän näköiset miehet 500
• Speedot ! 500
• Ostetut vaatteet 100
• Rantabileet 3
• BAIA 1 ;)
• Tassitut tanssit 70
• Ällöt miehet 100
• Ihanat tarjoilijat 4
• Peput 4 ! :O
• Drinksut 11
• Limoncello 20
• Viinin maistelut 6
• Kastuneet vaatteet 20
• Hyvät ruoka-annokset 150
• Jäätelöt 1000000000000000000
• Kivat muistot 949018345823475982734598

Tähä loppuun laitan sit viel kuvii mun kamerasta :) Heissulivei kahen vuoden pääst uudestaa ;) 

-Ronja:)

 Eka päivä

 Lähdössä San Marinoon

 San Marino

 Suvin mielestä matka ei ollut pitkä mut ilmas vast tajus et on se oikeesti ;)

                                               

 Suvi ja Meiju LASTEN karusellissä...

Baia Imperiale <3

 Rimini<3

Ruokaa <3

Meijjän kokki <3

Haudattiin suvi

Banana boat

Tähän loppuu tämmöset vesipedot ;) <3