KISAKAUSI AVATTU!

Kauden ensimmäiset kisat takana Tampereella viime lauantaina ja ylsimme yli 16-vuotiaiden sarjassa jaetulle 7. sijalle! Jee! Ohjelma ei mennyt kuitenkaan niin hyvin kuin olisi voinut...:D Onneksi on vielä kahdet kisat edessä päin, seuraavat jo tämän viikon sunnuntaina! Yritetään siihen mennessä korjata näissä ensimmäisissä kisoissa tehdyt pienet ja hieman suuremmatkin virheet... Tavoitteet sunnuntaina korkealla; pidetään hauskaa (niin kuin aina) ja tehdään parhaamme! Tässä vielä kuvia Tampereelta:)

meikkausta ja hiustenlaittoa hieman haasteellisessa ympäristössä...

;)

uudet ihanat painatukset seurajoukkuetakkeihin, jee!<3 

vihdoin kisapaikalla!

selfieeeeee

;D

o_O

;P

<3<3<3

Ja kaikki kannustamaan ensi sunnuntain kisoihin Kerttulan liikuntahallille!
Ihanaa joulunodotusta!

<3 Anna

Kauden ensimmäiset kisat lähestyvät!

Kisaohjelma alkaa olla viimeisiä hiomisia vaille valmis ja kisapuvutkin alkavat pikkuhiljaa valmistua. Hyvä niin, koska ensi viikolla osallistumme kauden ensimmäisiin kisoihin! Dance and show me-kilpailu järjestetään Tampereella, jonne matkustamme bussilla yhdessä seuramme Amelie-                joukkueen kanssa. Minua ainakin jännittää jo hiukan... :)                                                                                                                                                                                                                                            Tässä hiukan kurkistusta viime sunnuntailta:                                    

Enemmän kuin harrastus

Viikko on taas treenailtu ja kerrattu paikkoja ohjelmassa. Puvutkin ovat jo kovan työn alla, joten odotamme innolla kokonaisuutta. Tällä viikolla en ajatellut kirjoittaa viikon kuulumisia ja luoda tappavan tylsää listaa asioista mitä olemme tehneet. Sen sijaan kirjoitan koko joukkueestamme itse tekemäni koosteen jonka idean sain ollessani lenkillä. Olkaat hyvät:

"Jo pienenä tän tanssin alotin, mut välillä myös itseni siinä kadotin. Joskus on ollut vaikeempii aikoi, mut onneks Meiju mut tähän ryhmään kannustuksellaan taikoi. Yhtään treenii en teiän kans vaihtais, koska ne on ollu yhtä hyvii ku pullaa maistais. Halu kehittyä on suuri, mutta välillä senkin edessä on suuri muuri. Kun hypyt ja piruetit alkaa luistaa, on muutkin liikkeet helpompi muistaa. Uuden työstäminen vie aikaa, mut tässä porukassa oppiminen on kuin taikaa.
   Nyt oon saanu jo vuoden teiän kans treenaa ja oon nii ylpee etten jääny kotiin vaan venaa. Kaikki me ollaan ystävii, mut yhdes viel parempii treenaajii. Vähän niin kuin syksyn kaamos, ollaan me Meijul ku mieleenjäävä saatos. Yhdessä me ollaan ryhmä rämä, ja seuraava suunta meille on tämä. Parhaamme teemme joka kerta, oli sitten kyseessä Loimu tai kisakerta. Itku ja nauru täyttää treenimme, mut joka kerrast jää muisto sydämiimme. Vuodet vierii ja meidän pitää miettii, mitä kaikkee ollaan saavutettu, kun ollaan yhteen hiileen puhallettu. Kaikki persoonii erilaisii, mut tä ryhmä tekee meistä samanlaisii. Tanssi meitä yhdistää, joten en voi muutakun meidän ryhmää ylistää. Paras porukka on yhteen koottu, joten menestyksekäs tulevaisuus on kaikille taattu. Monta yhteistä treeniä viel edessä, joten toivon et jatketaan käsi kädessä. Uusii haasteit oon teiän kans kokenu ja siks kiitänkin kun ette oo mua moittinu. Tanssitaan yhdes viel pitkään, koska tätä ryhmää ei erota vastoinkäymiset tai mitkään. Nyt kisat sen kun lähestyy, ja treenien tahti kiristyy. Parhaalla ryhmähengellä lavan valloitamme, kun liikkeet oikeaan hetkeen ajoitamme. Kiitän kuluneesta vuodesta, nyt on meidän aika puhjeta kuoresta."
<3: Henna

Ohjelma loppusuoralla

Nyt ollaan tultu siihen vaiheeseen kautta, että vaatetuskysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Viikko onkin vierähtänyt pukujen suunnittelun parissa. Jokainen joukkuelainen sai tehtäväkseen käydä etsimässä tai hankkimassa jotain vaatetukseen liittyvää. Sukkahousujen sun muiden värejä, paksuuksia ja hintoja on vertailtu viikon mittaan kaupasta toiseen. Ahkerista tytöistä ja lukuisista vaihtoehdoista huolimatta lopullinen kisapuku on vielä täysi mysteeri. Toivottavasti yhteisymmärrykseen päästään silti ennen viimeistä kisoja edeltävää iltaa.

Ohjelma on jo loppusuoralla. Lauantaina treenailtiin vielä vähän ylimääräistä, kuumeesta ja edellisillan aiheuttamasta pienestä huonosta olosta välittämättä :p Ohjelman alkuperäinen deadline tosin häämöttää jo kaukana menneisyydessä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja vielä löytyy sentään yli kuukauden päivät hioa ohjelma parhaimmilleen huimia kotikisoja varten. Kaikki vaan paikalle kannustamaan!! :D

Sunnuntaina saatiin vaihteeksi nauttia ihanasta Meijun leipomasta kakusta mmm... olisipa synttäreitä useammin. Paljon onnea Suvi!! :)

VARVASTA VAILLA

Kuluneet viimeviikot ovat menneet minulta tanssin  osalta täysin ohi, sillä en ole voinut osallistua treeneihin murtuneen varpaani vuoksi. Olen aina pitänyt itseäni ja varpaitani hyvänä tiiminä ja yrittänyt olla varvastovereilleni tasapuolinen, enkä ketään syrjivä. Siksi pöyristyinkin, kun yksi varpaistani yritti lähteä omille teilleen, mutta minun onnekseni jäi kuitenkin killumaan kiinni raajaani saaden aikaan vain pienen särön, jonka tunsin luissani.

 Kaikki alkoi eräänä kesäisenä iltana, kun vietimme toisen Melanien jäsenen kanssa iltaa meillä. Vauhdikkaasti taituroiden kävelin olohuoneen pöydän ohi, jolloin varpaani päätti kulkea kanssani eri tietä (päätti ilmeisesti kiertää pöydän toista kautta), jolloin jäi jumiin olohuoneen pöydänjalkaan. Hetken huutamisen jälkeen suoristin selkäni kippurasta ja päätimme jatkaa iltaa. Tässä vaiheessa ystäväni ehdotti laittamaan mieluummin matalapohjaiset- , kuin korkokengät. Olin asiasta yhtä mieltä. Kävellessämme pitkin pimeitä ja pitkiä katuja, huomasin jalkaani koskevan yhä, ja astuminen oli hankalaa...

Myöhemmin illalla oli kenkä otettava jo kokonaan pois, sillä jalka ei enää suostunut mahtuman sinne. Annoin myös ihmisille vihaisa katseita, kun he olivat moukaroineet ja talloneet jalkani päällä. Tässä välin huomasin myös varpaani mustuneen ja tokaisin "nonni, se on murtunu", eikä auttanut kuin mennä lääkäriin kuvattavaksi ja varvas teipattavaksi,

Tällä viikolla olen VIHDOIN saanut kengän jalkaan, sillä ensimmäiset aamupakkaset olisivat jo viiltäneet ikävästi nilkkaa. Astuminen on hieman hankalaa, mutta jo paljon parempi. Kolme viikkoa kun on vielä astunut jalan sisäsyrjällä, ovat lihakset mukavasti kireytyneet vastapuolelta, mikä vaikuttaa vielä jalan astumisasentoon, mutta kaipa se siitä vetreytyy. Tänään aijon myös osallistua ensimmäisen kerran harkkoihin, ja katsoa mitä pystyn tekemään. Odotan myös innolla valmentajan murhaavaa katsetta, sillä olen jäänyt paljosta tekemisestä paitsi ja tanssissa jälkeen, mutta minkäs sille voi kun on jääräpäinen pikkuvarvas.

Tähän kuvaan ja tunteisiin päättyy raportointini.

Syysflunssaa

Vaikka päivisin onkin vielä lämmintä on joukkueemme viime viikkojen aikana kärsinyt syysflunssaepidemiasta. Treeneistäkin on ainakin puolet olleet pois taikka salin reunalla niistämässä. :( Tavoitteena onkin siis vitamiinikuuri kaikille joukkuelaisillemme, jotta päästään vihdoin taas kunnolla treenamaan ja tekemään uusia ohjelmia, joista onkin muuten tulossa aivan mahtavia! Ohjelmat olisikin hyvä saada pian valmiiksi, sillä syyskaudella on jo muutamat kisat tiedossa... :))

Kisojen lisäksi joukkuelaisiamme voi nähdä jälleenkerran myös Raision Loimun kotipeleissä tanssimassa ja kannustamassa Loimua!

Kuva viime kevään Loimun pelistä :)

Tänä syksynä meillä on erityisenä tavoitteenamme venyvyyden kehittäminen. Elokuun lopussa meillä oli ensimmäinen venyvyystesti jonka tulokset on kaikilla tallessa ja syyskuun lopussa tarkastetaan miten olemme kehittyneet, vai olemmeko ollenkaan. Ohjelmassa siis paljon ahkeraa venyttelyä treenien lisäksi myös kotona. Taidanpa siis mennä venyttelemään... ;)

-Suvi

Treeniä treeniä ja supermahtiuutisia

Heippa kaikki!

Syystreenit ovat nyt virallisesti alkaneet ja uusien ohjelmien parissa puuhataan hiki hatussa! Syyskauden ohjelmien teko aloitettiin jo kesätreeneissä, joten hyvällä tuurilla ne valmistuvat (kerrankin) hyvissä ajoin ennen seuraavia kisoja. Luvassa onkin paljon uudenlaista ohjelmaa ja ainakin osalle meistä haasteita on luvassa! Tulokset onkin sitten nähtävillä 7.12. Kerttulan liikuntahallilla järjestettävissä kisoissa, hui.

Muutenkin joukkueellemme on tulossa kiireinen syksy niin uusien kuin vanhojenkin opiskelupaikkojen merkeissä sekä monien käydessä töissä, joidenkin jopa kahdessa työpaikassa! Tavoitteena on kuitenkin päästä kaikkiin treeneihin töiden ja koulun lomassa, sillä ainakin omasta mielestäni ohjelmat on huomattavasti helpompi oppia treeneissä kuin videolta kotona...

Viime viikon keskiviikkona pääsimme treenaamaan aivan uudelle Raision Jumppareiden toimipisteelle, joka sijaitsee Raision keskustassa. Jumppasali vaikutti pienestä muuttosekasotkusta huolimatta aivan mahtavalta, varsinkin sen seinien takia. Niillä kun olivat isot isot peilit, joista voi pällistellä omaa suoritustaan tauotta ja huomata omia virheitään heti - mahtia!

Tässä vähän kuvia niistä keskiviikon treeneistä :)

Loppuun vielä ihan mahtavia uutisia ! Iki-ihana joukkuekaverimme Laura jatkaa sittenkin joukkueessamme ainakin tämän kauden verran ! JEEEEEEE !!

Syysterkuin
Heidi

Syyskauden alku

Seuramme syyskausi alkaa virallisesti tänään ! Tällä kaudella meillä on vähän erillainen treenikalenteri kuin yleensä. Yhteensä tunteja kertyy kaksi koreotreeniä ja yksi tekniikkatreeni yhdessä Amelien tyttöjen kanssa. Näiden tuntien lisäksi kaikkien pitää valita seuran aikuisten harrastetunneista kestävyys- ja lihastreeniä. Elikkä paljon monipuolisempia treenejä luvassa kuin mitä aikaisempina kausina on ollut. Toivottavasti kaikki ehtii töitten lomasta treeneihin, koska treeneissä on parasta, kun kaikki on paikalla !! :):)

Viime viikolle osui kaksi esitystä. Tiistaina Kerttulassa oli liikuntamessut, jossa me ja Amelien tytöt olimme edustamassa seuraamme tanssiesityksellä. Lauantaina oli taas esitys Myllyssä, jossa oltiin tanssimassa taas uudestaan Melanie+Amelie-kokoonpanolla. 

Syksyisin terveisin Ronja

Maailman parhaat tytsyt!

Heipsan!

Kaikenlaista on tapahtunut kesän aikana. Sellaistakin mikä tulee vaikuttamaan tulevaan kauteemme hyvinkin olennaisesti. Olemme saaneet joukkueeseemme uuden tanssijan, Annan! Anna on iloinen, kiltti, positiivinen, todella taitava tanssija ja otimme hänet joukkueeseemme ilomielin. Hänestä näkee, että hän pitää tanssimisesta. Hän harjoittelee ahkerasti ja kuuntelee valmentajaa.
            Treenit ovat muuttuneen aika paljon kevääseen verrattuna. Meillä on paljon kunto ja tekniikka treeniä, mikä on parempi kuin hyvä meille tällä hetkellä. Treenit ovat raskaita ja hikeä virtaa kuin vesiputouksesta jokaisissa treeneissä.
           Vaikka saamme yhdessä jakaa paljon ilon kyyneleitä niin joudumme jakamaan myös niitä tyhmiä surun kyyneleitäkin kun kaksi tanssijaa lähtevät joukkueestamme pois syksyllä. Kaksi joukkueemme hirmuisen taitavaa, ihanaa ja korvaamatonta tanssijaa lähtee pois ;( Toivottavasti he vierailevat treeneissämme ja kisoissamme, jotta näkisimme heitä mahdollisimman paljon.
            Outoa, että olemme jo näin vanhoja. Eihän siitä ole kauaa kun tanssimme pinkit peruukit päässämme ensimmäistä kertaa kisoissa. Niin monet muuttavat jo vanhempiensa luota pois eri kaupunkeihin. Joku opiskelupaikan perässä, joku ihan muuten vaan. Minäkin pidin viikko sitten joukkueemme kanssa tuparit, koska muutin omaan kotiini Turkuun. Onneksi Turkuun enkä kauemmas, että saan vielä ainakin tämän kauden olla mun rakkaiden tanssijasiskojeni kanssa <3

P.S   Älkää unohtako tulla katsomaan meidän esityksiä Kerttulan liikuntamessuille tiistaina 26.8 klo. 18.15!


<3 : Nea
           

Kesätreenailua :D

Kesä alkaa olla lopuillaan ja osalla meistä alkaa koulu jälleen kerran. Kovaa on treenattu koko kesä ja töissäkin on tullut käytyä niinkin paljon, ettei niihin treeneihinkään olla aina ehditty :/

Italiassa vietettiin mahtava viikko ja nyt ollaan jo palattu arkeen ja katseet on suunnattu jälleen kisoihin. Tänä vuonna lähdetään tekemään jotain täysin erilaista ja on kuulemma pienen tyyliremontin paikka. Heti Italiasta kotiuduttuamme aloimme jo opettelemaan uutta kisaohjelmaa ja hiomaan tekniikkaa :) Välillä on myös tullut treenattua akrobatiaa, josta vanha telinevoimistelija innostuu ikihyviksi :D

Nyt odotetaan innolla syyskauden alkua, maailman parhaan joukkueen kanssa treenaamista ja kisoja, joihin lähdetään älyttömän hyvällä ohjelmalla! :)


             

Mamma mia mikä kesä!

HUH, vauhdilla tämä aika menee.. Viime päivityksestä on kuukausia!
Nopea katsaus alkukesään siis.

Alkukesä treeneissä käytettiin lähes kokonaan Italian Festival del Solen ohjelmistoon keskittyen. Kesällä treenataan kahdesti viikossa, toinen treeni oman joukkueen kesken ja toinen yhdessä Amelien kanssa. Italiassa molemmat joukkueet esittivät omat ohjelmansa sekä yhteisohjelman. Harmillista ettei reissuun lähtenyt muita seuran voimistelijoita, olisi saatu aika tykki ohjelma aikaan kaikkien kanssa yhdessä! No, ehkä sitten parin vuoden päästä muutkin lähtevät reissuun :)

Kesäkuussa ajatukset pyörivät tosiaan pitkälti Italian ympärillä, joten kerrotaanpa siitä reissusta vähän tarkemmin.

Reissuun lähdettiin yhdessä Naantalin Voimistelijoiden kanssa sunnuntaina 29.6. vasta puolen päivän aikoihin, lento lähti Helsinki-Vantaan kentältä vasta klo 17, joten kaikki saivat viettää rauhallista aamua vielä perheen parissa :) Lähtöpäivänä sää oli todella säälittävä, kylmä ja sateinen.

Italiassa oltiin paikallista aikaa klo 19, helteinen ilmasto iski päin kasvoja heti lentokoneesta päästyä. Housun lahkeet käärittiin ylös ja pitkähihaiset sai heittää kassin pohjalle, vihdoin saatiin nauttia kauan kaivatusta kesästä <3
Riminin kentältä lähdettiin kohti Cattolicaa Aurinkomatkojen bussissa körötellen. Tällä kertaa hotellimme oli pari korttelia lähempänä Cattolican keskustaa, Hotel Senior, jonka uima-allasta katselimme viime reissulla kaihoisasti.
Ensimmäisenä iltanamme lähdimme tietysti moikkaamaan vanhoja tuttujamme, Piccadily Maren väkeä. Jos voi jossain saada maailman parasta ruokaa, niin siinä ravintolassa! <3 Viime reissullamme kävimme varmaan viitenä iltana kyseisessä ravintolassa..

 Maanantaina meillä oli ensimmäinen esiintyminen, eli se tarkoitti aamupäivällä treenejä Riccionessa, altaalla ja rannalla hillumista päivällä ja illalla tälläytymistä esiintymismeikkeihin ja taas Riccioneen.

 Ensimmäisessä esiintymisessä ohjelmistoon kuului Amelien oma Sinkkuelämää ohjelma, meidän kevään kisaohjelmamme "Dance until you drop!" ja POWER yhteisohjelma joka koostui kolmesta voimabiisistä: Eye of the tiger, I got the power ja Stronger.

Suoritukseen oltiin tyytyväisiä, Arena Roman yleisö kannusti kovasti esityksen aikana ja moni tuli myös kehumaan tyttöjä jälkeenpäin :) Esiinnyimme viimeisten esiintyjien joukossa ja tästä johtuen olimme myös myöhään Cattolicassa. Yritettiin etsiä nopeasti joku lähellä oleva ravintola, mistä saisi kelpo sapuskaa. Tähän kamaluuteen päädyttiin.

Tiistaina aamupäivällä pidettiin puistotreenit, ja tehtiin viimeiset kasit valmiiksi uuteen yhteisohjelmaan, joka esitettiin torstaina. Oli tuskaisen kuuma, joten kauhean kauaa ei treenailtu. Muutoin vietettiin vapaapäivää, en enää muista mitä kukakin mahtoikaan sinä päivänä tehdä.. Itse taisin kipaista muutaman Amelien tytön kanssa San Marinon maisemissa <3

Muut tytöt taisivat olla tänä päivänä Riminin kierroksella, shoppaillen ja kierrellen kaupunkia. Joltain shoppailureissulta ainakin koko joukkueelle tarttui samanlaiset lippikset mukaan :D


Keskiviikkona meillä oli taas esiintyminen. Tällä kertaa aivan uudella lavalla, Arena Ceccarinilla, aivan Riccionen keskustassa. Tällä lavalla ei ollut aamuharjoituksia, joten meillä oli koko päivä aikaa hengailulle. Porukka taas meni minne tykkäsi, osa taisi oleskella altaalla ja rannalla, osa shoppaili ja minä lähdin muutaman tytön kanssa Cattolican akvaariovisiitille. Veikeitä ja leikkimielisiä kavereita oli liikkeellä :)

Iltapäivää kohden ruvettiin taas valmistautumaan ja pian lähdettiinkin kruisailemaan bussilla Riccioneen. Vähän vajaalla miehityksellä esiinnyttiin tällä kertaa, Niina sai jonkinlaisen allergiakohtauksen o_O Ja muutama jännityksen aiheuttama hikipisara taisi itse kullakin vierähtää, kun muutama ryhmä oli jättänyt tulematta paikalle, josta johtuen esiinnyimmekin lähes 40 min aikaisemmin, mitä piti! Ja kyllä hiki virtasi ihan myös vaan kuumudestakin.. :D

Keskiviikko iltana järkkäsin vielä vähän ohjelmaa koko porukalle. Suuntasimme jälleen Piccadily Mareen <3, josta olin varannut pöydän 26 hengen seurueellemme. Ilta huipentui Amelie joukkueen Nellin yllärisynttärikakkuun! :)

Torstaina oli viimeinen esiintymispäivä. Meidän piti olla Riccionen eteläosassa, Arena Sudilla hirmu aikaisin aamulla.. No, koska Nellin synttärijuhlinnat venyivät odotettua pidemmäksi, porukka oli sen verran väsynyttä että skippasimme aikaisen harjoituksen. Lähdimme kuitenkin käymään Riccionessa tsekkaamassa millainen lava on. Harjoitukset olivat vielä käynnissä, vaikka kello oli lähemmäs 12, ja onneksemme pääsimmekin lavaharjoituksiin viimeisenä! :) Aurinko porotii jo täydeltä taivaalta ja oli tietysti lämmittänyt esiintymismaton mukavan lämpöiseksi. Siellä ne minun pienet kauriinpoikaseni loikkivat, kun sukat paloivat läpi! :D Treeni ei mennyt ihan putkeen, koska siinä tosiaan oli tämä pieni auringosta aiheutunut häiriötekijä läsnä koko ajan ja uusi yhteisohjelmamme ei ollut kaikilla ihan kokonaan muistissa..
Päästyämme takaisin Cattolicaan, päätettiin lähteä koko porukan kanssa veneajelulla, kuten viime kerrallakin :) Auringon ottoa ja hyppyjä lämpimään meriveteen, siitä oli meidän päivä tehty :)

Iltaa varten laittauduttiin taas hotellilla, ja lähdettiin kohti Etelälavaa :) Saimme katsella hyviltä paikoilta muiden ryhmien hienoja esityksiä ennen omaa vuoroamme. Esiinnyimme ilta-auringon vielä paistaessa, saimme jälleen paljon kannustuksia ja aplodeja :) Ja myös ne harjoituksessa pieleen menneet kohdat onnistuivat :)

 Illalla vielä kävimme oman joukkueemme kanssa syömässä Riccionen keskustassa, kiertelimme muutamia liikkeitä ja löysimme hauskan poseerauspaikan :P

Perjantaina kävimme Aquafun vesipuistossa, siellä meni käytännössä koko päivä hassutellen.
Illalla Emilia Romagnan isommissa rantakaupungeissa alkoi iso Notte Rosa juhla. Ihmiset pukeutuvat päästä varpaisiin asti vaaleanpunaiseen ja pinkkiin, juomat ja ruoat ovat pinkkejä ja kaupunki kirjaimellisesti koristellaan ja puetaan vaaleanpunaiseen. Vaateliikkeisen ikkunat ovat täynnä ainoastaan vaaleanpunaisia ja pinkkejä vaatteita, rantakojuissa myydään vaaleanpunaisia peruukkeja, leitä, stetsoneita jne. Itsekin pukeuduimme teeman mukaisesti ja lähdimme etsimään täpötäysien ravintoloiden seasta edes muutamaa tyhjää pöytää.
Syötyämme mahat täyteen lähdimme vielä Riccioneen katsomaan Notte Rosan upeaa ilotulistusta!

Lauantaina nautimme vapaapäivästä, vapaasti oleskellen. Osa tytöistä lähti vielä Riminin kauppakeskukseen shoppailemaan. Osa jäi kiertelemään Cattolican katuja ja osa meni vielä kerran pidemmälle laivareissulle.
Illan suussa lähdimme tyttöjen kanssa kuvaamaan vielä rannalle, tässä muutama otos :)

 

Kuvailujen jälkeen kävimme vielä viimeisen kerran syömässä lempiravintolassamme, annoimme myös henkilökunnalle salmiakkiterveisiä suomesta! :D

Sunnuntaina oli kotiinlähdön aika. Lentomme kohti Suomea lähti vasta ilta kahdeksalta, joten saimme vielä rentoutua hotellin altaalla, käydä syömässä hyvin ja hakemassa viimeiset tuliaiset ennen lähtöä.
KIITOS ihanat tanssijani, niin vanhemmat kuin nuoremmatkin. Matka oli jälleen ikimuistoinen. Kahden vuoden päästä uudestaan! :) Kiitos ihana Italia <3

-M-